The first evening in Taipei

Tässä päivässä ja illassa ei ole hirveästi lapsille kerrottavaa, paitsi ehkä se, että älä never ever käytä puhelimen dataa kaukomailla (paitsi jos joku muu on laskun maksaja)! Mutta ensin muihin aiheisiin...

Lento stadista tulppanimaan pääkaupunkiin lähti 20 minuuttia myöhässä, mikä aiheutti minussa jo hieman vastenmielisiä tuntemuksia, koska alunperin vaihtoaikaa oli 1h 5 minuuttia, mikä nyt vielä on ihan kohtuullinen, joskaan ei siinäkään ihmeitä jouda kummastelemaan eikä ostoksia tekemään. Nyt olikin sitten jo ihan oikeasti hoppu, koska lipussa ei lukenut porttia eikä mitään muutakaan suuntaa antavaa. Amsterdamin kenttä on kaiken lisäksi ihan oikeasti suuri kenttä. Onneksi ensimmäiset lähtevien lentojen ilmoitustaulut löytyivät melkein heti koneesta ulos päästyäni ja jatkolennon sijainti selvisi. Ei muuta kuin jalkaa toisen eteen ja kiireesti ihan toiselle puolelle kenttää. Boarding oli jo alkanut mutta väkeä oli menossa koneeseen niin paljon, että lopulta ehdin vielä vessassakin käymään.

Tämäkin lento lähti sitten lopulta puolisen tuntia myöhässä, koska juomaveden tankkaamisessa oli ongelmia (sanoi lentäjä pariinkin otteeseen). Sitten menox sanoi Annie Lennox ja 11 tunnin lento oli valmiina lähtöön.

Kyllähän nuo pitkät lennot ovat oikeasti ihan kauheita, yrittipä niistä sitten miten hakea romantiikkaa tai jännitystä. Nukkuminen ei onnistu kuin erityisen hyvät unenlahjat omaavilla ja hekin todennäköisesti vaan näyttelevät nukkuvaa. Koko ajan on jotain meneillään ja jos ei ole, niin koneen ilmastoinnin suhina pitää huolta siitä, että pysytään hereillä. Voisikohan se olla joku varotoimenpide mahdollisia vaaratilanteita silmällä pitäen, että kaikki valvovat alusta loppuun? No, silmiä välillä kiinni pitäen tämäkin lento pääsi perille ja myöhästyneestä lähdöstä huolimatta kone oli aikataulussa perillä ja Manilaan jatkolennolle lähtevien ei tarvinnut juosta. Koneen matkustajista nimittäin oli varmaan puolet menossa sinne.

Kaikki systeemit kentällä toimivat hyvin ja melko sujuvasti. Aluksi huvitti, kun kaikkialla näkyi vain Tanhupallon kokoisia lentokenttävirkailijoita. Joku (nais)security virkailija meni sen jonon ohi, missä seisoin ja kääntyessäni ihmettelin, että mikä minua kosketti, kunnes tajusin katsoa alaspäin. Heh, vitsivitsi... Mutta pieniä ihmisiä olivat silti!

Lentokentältä pääsi kätevästi lentokenttäjunalla pääasemalle, kuten nyt odottaa saattaa tämän kokoisilta kaupungeilta. Matkaa pääasemalle on noin 37 km ja sen taittamiseen menee tällä junalla puolisen tuntia. Jatkoyhteydet omalle kotiasemalle olin selvittänyt etukäteen ja vaihto junasta metroon sujui helposti. Olevinaan olin tutkinut hyvin tarkkaan kartat ennen reissua, jotta löydän helposti myös hotellin. Tämäpä osoittautuikin sitten ihan mahdottomaksi hommaksi. Ei ollut ollenkaan sen nimisiä katuja, kuin piti olla ja osoitekin oli niin outo, etten ymmärtänyt siitä mitään. TÄSSÄ VAIHEESSA tein VIRHEEN, sillä ajattelin tekeväni saman, kuin Brysselissä taannoin, että annan navigaattoritädin ohjata minut oikeaan paikkaan. Alkoi nimittäin jo olla hieman nuutunut olo, sillä matka oli alkanut lähes vuorokautta aikaisemmin. Koska puhelimen siirtyessä ulkomaille sen verkkoyhteydet ja datasiirto katkaistaan automaattisesti, ettei liittymän omistajalle tule yllätyslaskua, oli näin siis käynyt minullekin. Tietoisesti siis laitoin manuaalisesti datapaketin päälle ja ryhdyin kirjoittamaan osoitetta mapsiin. Samalla alkoi uutisvirta valua puhelimeeni, kun nettiyhteyden myötä uutiset päivittyivät. Samalla tuli operaattorilta viesti, että ulkomaan käytön datakatto on 80% täynnä ja kun vielä tuli joku hiihtouutinen talviolympialaisista, niin tuli viesti, että ulkomaankäytön raja 60€ on täyttynyt ja en voi käyttää liittymän dataasiirtoa, ellen tee jotain muutoksia. Siis hetkinen... Mulla oli se netti päällä ehkä kaksi minuuttia enkä edes saanut osoitetta kirjoitettua kunnolla, ennen kuin datakaton saavuttaminen katkaisi sen. Tässä tapauksessa kiitän EU:n lainsäädäntöä, missä nykyisin operaattoreilta vaaditaan tällaista palvelua/toimenpidettä. Jos asiakas ei ole itse asettanut jotain muuta rajaa datakatoksi, niin se on oletusarvona 60€. Tämä on summa, jolla pärjää jo hyvin jossain päin maailmaa, mutta se ei kuitenkaan ole konkurssiin vievä summa, mikäli tapahtuu vahinko, kuten minulle. Tsekkasin kyllä etukäteen oman palveluntarjoajani hinnaston ja totesin, ettei tuohon hintaan viitsi omalla puhelimella surffailla, mutta en tajunnut ollenkaan, että uutisvirta käyttää niin paljon dataa, että 60€ tuli täyteen alle kahdessa minuutissa! Great 😣 Kyllä kenkutti pitkään, mutta yritän nyt ottaa senkin matkailuun liittyvänä kokemuksena. Onneksi ei sattunut mitään vakavampaa.

Hotelli sen sijaan oli edelleen kateissa ja hetken etsittyäni kysyin eräältä nuorelta pariskunnalta apua. Heidän kielitaitonsa ei ollut mikää huikea, mutta ymmärsivät pulmani ja kun näytin osoitetta paperista, niin he näppäilivät sen omiin puhelimiinsa johonkin karttaohjelmaan... Kun heille selvisi sijainti, he pyysivät minua seuraamaan. Nähtävästi ohjeiden antaminen englanniksi oli vähän haastavaa ja teiden nimet ovat paikoin hyvin huonosti merkittyjä, joten tien näyttäminen sujui parhaiten näin. Matkaa oli vain n. 200 metriä ja kun tulimme perille, tajusin, että olin jo käynyt kyseisen rakennuksen luona. Se, mitä en alunperinkään tajunnut osoitteesta, oli kirjainnumeroyhdisrelmä 14 F mikä tietysti tarkoittaa floor eli kerros. Hotelli on rakennuksen 14. kerroksessa eikä sen nimi ole ulkona katutasossa. Kiittelin ystävällisiä nuoria ja pääsin lopulta hotelliin.

Huone on pieni, mutta erittäin siisti. Tuntuu, että ovi ja pinnat ovat ihan uutta tai sitten on tehty perusteellinen remontti. Kylppäri on iso ja huoneessa ei ole kokolattiamattoa, mikä tekee siitä helposti puhtaanapidettävän ja hajuttoman. Tykkään kovasti huoneesta, tosin pientä kirjoituspöytää jäin kaipaamaan.

Suihkun jälkeen kävelin vielä pienen lenkin hotellin lähistöllä ja tarkoitus oli syödä jotain kunnon ruokaa, mutta lopulta sorruin monikansallisen 7eleven päivittäistavarakaupan asiakkaaksi ja ostin iltaruuaksi muutaman sämpylän ja salaattiannoksen.

Isä, olen täällä maailman toisella puolen. Ja laulan pappadadupapappappadupadappaa..❤

Vähän isomman koneen moottori

Lentokentällä matkustajat toivotettiin tervetulleiksi alkaneeseen koiran vuoteen kiinalaisen kalenterin mukaan.

Ja sama teema jatkui.

Kommentit

Suositut tekstit