Mineas kuorintasukat
Kuorintasukat tulivat suuremmissa määrin markkinoille vime keväänä. Idea on se, että jalkaan vedetään muoviset "sukat", joiden sisällä on erilaisia kuorivia ja hoitavia aineita, odotellaan puolisentoista tuntia, jonka jälkeen jalat pestään huolellisesti ja jäädään odottelemaan vajaaksi viikoksi, mitä niistä alkaa irrota.
Hypistelin muutaman kerran marketeissa kuorintasukkia ja sen jälkeen luin ensimmäisen blogikirjoituksen täältä. "Lähiömutsin" kirjoitus on mielestäni erinomainen ja tyhjentävä ja se sai minutkin sijoittamaan vajaat viisi euroa puoleen hintaan myynnissä oleviin Mineas kuorintasukkiin. Luotan yleensä apteekkituotteisiin, tai muuten tunnettuihin tuomerkkeihin, mutta tällä kertaa olin nuuka ja valitsin sattumalta eteeni Hong Kongin alelaarissa olleen "sukkapaketin". Ajattelin, ettei tämän tyyppinen tuote kaiketi niin paljon ole merkistä ja maineesta riippuvainen.
Paketista paljastuivat ilmatiiviseen folioon pakatut muoviset sukat, joissa oli geeliä tai nestettä sisällä, sekä käyttöohjeet.
Käyttöohjeissa kerrotaan, kuinka sukkia käytetään, eli ensin jalat pitää pestä ja kuivata. Sen jälkeen sukkapakkaus leikataan auki merkitystä kohdasta ja sujautetaan jalka sisälle. Pakkauksen mukana tulleilla teipinpaloilla sukkia voi kiinnittää tiukemmiksi jalan ympärille. Sitten kehoitetaan rentoutumaan 90 minuutin ajan, jonka jälkeen jalat pitää pestä. Kuorintaprosessin kerrotaan alkavan 3-7 vuorokauden kuluessa ja kestävän 10-15 vuorokautta.
Leikattuani sukat auki, ilmoille levisi vahva ja vastenmielinen haju. Se ei muistuttanut mitään tuttua ja siitä oli aistittavissa tehokkuus.. Jalkojen asettelu kylmältä tuntuviin nestesukkiin oli mielestäni vähän hankalaa ja teipeistä huolimatta aukko tuntui jääneen liian avoimeksi. Niinpä laitoin vielä omat villasukat kuorintasukkien päälle (tämä mainitaan myös ohjeissa ja näin kyllä kannattaa tehdä) ja lopuksi vielä paketoin jalkani ison pyyhkeen sisään. Sen jälkeen nökötin sohvalla puolitoista tuntia kirjaa lukien.
Pyyhepakettia avatessani haju tuntui jälleen vahvana ja kun lopulta sain muovisukat jalastani, koko vessa lemusi. Saippuoin jalkojani huolellisesti ja sukan jämiä ei voinut kuvitellakaan laitettaviksi roskikseen odottelemaan seuraavaa roskapussin vientiä. Tungin ne pieneen pussiin ja heitin terassille odottamaan aamua. Myös villasukat ja pyyhe pääsivät heti pesuun. Muuten hoito-osuus tuntui olleen melko vaivaton ja jalatkin olivat hyvin puhtaat!
Seuraavaan viiteen päivään ei tapahtunut mitään ja MELKEIN ehdin jo uskoa, ettei näistä ollut mihinkään, kunnes sitten viidentenä päivänä kuoriutuminen alkoi.
Jalkani olivat kohtalaisen siistissä kunnossa, joten mitään ihan roiseja riekaleita niistä ei irronnut. Jälkeenpäin lukemissani blogeissa on huomattavasti hurjempia kuvia, mutta myös lähtötilanne on ollut erilainen. Siitä huolimatta sukkien jatkuva pito seuraavan viikon ajan oli lähes pakollista ja joka kerta niitä vaihtaessa sukista putoili pieniä kuivia nahkapaloja.
Kuoriutuminen kesti noin viikon ja lopputulos oli mielestäni hyvä. Jalat olivat pehmeät ja varpaiden välitkin siistit. Vaikka iho ei ollutkaan huonossa kunnossa ennen kuorimista, se oli kuitenkin selkeästi parempi kuorinnan jälkeen.
Painuin siis ostamaan vielä kaksi pakettia lisää loppukevättä odottamaan!
Hypistelin muutaman kerran marketeissa kuorintasukkia ja sen jälkeen luin ensimmäisen blogikirjoituksen täältä. "Lähiömutsin" kirjoitus on mielestäni erinomainen ja tyhjentävä ja se sai minutkin sijoittamaan vajaat viisi euroa puoleen hintaan myynnissä oleviin Mineas kuorintasukkiin. Luotan yleensä apteekkituotteisiin, tai muuten tunnettuihin tuomerkkeihin, mutta tällä kertaa olin nuuka ja valitsin sattumalta eteeni Hong Kongin alelaarissa olleen "sukkapaketin". Ajattelin, ettei tämän tyyppinen tuote kaiketi niin paljon ole merkistä ja maineesta riippuvainen.
Paketista paljastuivat ilmatiiviseen folioon pakatut muoviset sukat, joissa oli geeliä tai nestettä sisällä, sekä käyttöohjeet.
 |
| Mineas kuorintasukat |
Leikattuani sukat auki, ilmoille levisi vahva ja vastenmielinen haju. Se ei muistuttanut mitään tuttua ja siitä oli aistittavissa tehokkuus.. Jalkojen asettelu kylmältä tuntuviin nestesukkiin oli mielestäni vähän hankalaa ja teipeistä huolimatta aukko tuntui jääneen liian avoimeksi. Niinpä laitoin vielä omat villasukat kuorintasukkien päälle (tämä mainitaan myös ohjeissa ja näin kyllä kannattaa tehdä) ja lopuksi vielä paketoin jalkani ison pyyhkeen sisään. Sen jälkeen nökötin sohvalla puolitoista tuntia kirjaa lukien.
Pyyhepakettia avatessani haju tuntui jälleen vahvana ja kun lopulta sain muovisukat jalastani, koko vessa lemusi. Saippuoin jalkojani huolellisesti ja sukan jämiä ei voinut kuvitellakaan laitettaviksi roskikseen odottelemaan seuraavaa roskapussin vientiä. Tungin ne pieneen pussiin ja heitin terassille odottamaan aamua. Myös villasukat ja pyyhe pääsivät heti pesuun. Muuten hoito-osuus tuntui olleen melko vaivaton ja jalatkin olivat hyvin puhtaat!
Seuraavaan viiteen päivään ei tapahtunut mitään ja MELKEIN ehdin jo uskoa, ettei näistä ollut mihinkään, kunnes sitten viidentenä päivänä kuoriutuminen alkoi.
Jalkani olivat kohtalaisen siistissä kunnossa, joten mitään ihan roiseja riekaleita niistä ei irronnut. Jälkeenpäin lukemissani blogeissa on huomattavasti hurjempia kuvia, mutta myös lähtötilanne on ollut erilainen. Siitä huolimatta sukkien jatkuva pito seuraavan viikon ajan oli lähes pakollista ja joka kerta niitä vaihtaessa sukista putoili pieniä kuivia nahkapaloja.
Kuoriutuminen kesti noin viikon ja lopputulos oli mielestäni hyvä. Jalat olivat pehmeät ja varpaiden välitkin siistit. Vaikka iho ei ollutkaan huonossa kunnossa ennen kuorimista, se oli kuitenkin selkeästi parempi kuorinnan jälkeen.
Painuin siis ostamaan vielä kaksi pakettia lisää loppukevättä odottamaan!
Kommentit
Lähetä kommentti