Junamatka Montrealista Torontoon

Maanantaina aamulla kaduilla ja metroasemalla liikkuvat ihmiset olivat ihan eri näköisiä, kuin parina edellisenä päivänä. Näillä ihmisillä oli reput selässä tai siistit vaatteet päällä. Osalla oli kädessä kahvimuki, osalla tietokonesalkku. Nämä ihmiset olivat menossa kouluun tai töihin. Meilläkin oli aikainen lähtö ja olimme Berri-asemalla jo vähän ennen aamukahdeksaa matkalla kohti päärautatiasemaa, minkä nimi on Gare Centrale. Kello 8.55 lähti juna kohti Kanadan suurinta kaupunkia, Torontoa. Junamatka kesti vähän yli viisi tuntia, mutta matkan teko oli kaikin puolin miellyttävää. Juna oli ihan siisti ja kyyti tasaista. Maisemat olivat alkumatkalla yksitoikkoisia; peltoja toisen perään. Isä näki pellolla kojootin. Loppumatkalla maisemat alkoivat muuttua vihreämmiksi ja peltojen tilalle alkoi tulla puita. Kun juna saapui Suur-Toronton asuinalueille, oli kiinnostavaa huomata, että talojen ja junaradan välissä oli paitsi meluaidat (toimivat toki samalla myös turvallisuustekijänä suurten asuinalueiden ympärillä estämään lasten ja karanneiden lemmikkien pääsyn radalle), myös valtavia puustoja aitojen vieressä. Rehevät oksat ulottuivat korkealle aidan yläpuolelle. Ei varmasti junan melu häiritse noissa paikoissa asukkaita. Ja tämä meluvalli-puusto-yhdistelmä oli aivan tyypillinen ratkaisu. Kun juna sitten alkoi hidastaa pääteasemalle saapumisen merkiksi, oli maisema jo sangen erilainen. Pilvenpiirtäjiä oli vieri vieressä ja kaiken yläpuolelle nousi CN Tower, mikä on tietoliikenne, ja näköalatorni Toronton keskustassa. Torni on 553 metriä korkea ja piti ykköstilaa maailman korkeimpana tornina 32 vuotta, kunnes Dubaihin rakennettu Burj Khalifa ohitti sen melkein kolmellasadalla metrillä. Kilpailu siitä, mikä on korkein rakennus tai rakennelma tai torni on vähän epämääräistä. Esimerkiksi yli 600 metrisiä mastoja löytyy maailmalta niin monta, ettei niistä löydä tarkkaa tietoa. Eri lähteitä yhdistelemällä päädyin siihen lopputulokseen, että CN Tower on nyt maailman neljänneksi korkein rakennus, mikäli pelkkiä mastoja ei huomioida.

Jouduimme kävelemään parisataa metriä Union Stationilta King Streetille, mistä olin selvittänyt street carin (ratikan) kulkevan hotellillemme. Tämän lyhyen kävelymatkan aikana kaupungin erilainen tunnelma oli Montrealiin verrattuna oli jo helposti havaittavissa. Tunnelma ei ollut huonompi tai parempi. Se oli vain erilainen. Nyt kaikki nimet olivat englanniksi, kun Montrealissa ne olivat ranskaksi. Ja vaikka sielläkin oli pilvenpiirtäjiä, niin ei ihan tällaisia ja näin montaa. Nyt oltiin jo oikeasti isossa kaupungissa.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, eli oikea katu löytyi heti ja samoin street car, johon nousimme ja pääsimme kymmenessä minuutissa hotelliimme. Hotellille voisi vaikka kävellä keskustasta, sillä matkaa on vain 2,4 km, mutta matkalaukkujen kanssa se ei tullut kyseeseenkään. Reitti on yksinkertainen ja turvallinen; suoraa tietä ja perillä ollaan edelleen ihan kaupunkialueella, eikä missään syrjäkulmilla. Hotellin naapurustossa on tyylikkäitä asuintaloja ja toisella puolella kulkevan tien varressa paljon baareja ja ravintoloita. Hotelli on The Broadview Hotel, mikä on tehty alunperin vuonna 1891 rakennettuun historialliseen rakennukseen. Hotelli mainostaa itseään boutique-hotellina, millä tarkoitetaan pienehköä, yksilöllisiä mukavuuksia, tarjoavaa hotellia. Ja kyllähän tämä juuri sellainen on. Hotelli on erittäin siisti ja huoneet ovat kuin uusia. En löytänyt tietoa, milloin hotelli on rakennettu tai remontoitu juuri tähän tilaan, mutta siitä ei voi olla kovin kauan, koska kaikki näyttää niin siistille ja modernille. Huoneen baarikaappi on ihan täynnä ja isommat pullot on laitettu hyllyyn. Raikasta vettä ja hedelmiä voi hakea kerrosta alempaa löytyvästä virkistyspisteestä ja kattoterassi tarjoaa paitsi hyvää purtavaa tyylikkäästi, myös hienot näköalat. Meidän huone on kuudennessa kerroksessa ja yksi seinä on käytännössä pelkkää ikkunaa, joten näköalaa piisaa siinäkin. Tämä olikin mieltä ylentävä kokemus Montrealin murjun jälkeen. Siellä kun ei saanut huonetta edes pimeäksi, kun verhot eivät peittäneet ikkunaa. Lisäksi huoneessa haisi jokin outo, mikä saattoi olla homeen haju. Nyt oli vähän eri meininki!

Matkustamisessa oli riittävästi ohjelmaa tälle päivälle ja illan päätteeksi kävimme vielä hotellia vastapäätä sijaitsevassa sushibaarissa syömässä halpaa mutta hyvää ruokaa.

CN Tower


The Broadview Hotelli


Näköala ikkunastamme


Kommentit

Suositut tekstit